Vuosi 2025 on Sauvossa juhlavuosi. Ensimmäinen kirjallinen merkintä Sauvosta on vuodelta 1335, jolloin Turun tuomiokirkon Mustan kirjan mukaan Sauvon kirkkoherra Ascerus päätti testamentata Korpelasta hankkimansa maatilan Turun tuomiokirkolle.
Kirkkoherra Ascerus lahjoitti Sauvon Korpelassa sijaitsevan maatilansa Turun tuomiokirkon korjaamista varten. Kirkko oli kärsinyt vaurioita Novgorodin v. 1318 suorittaman hyökkäyksen vuoksi ja oli vielä vuonna 1335 niin huonossa kunnossa, että Asceruksen mukaan tuo ”hiippakunnan muiden kirkkojen äiti ja valtiatar” näytti ”hylätyltä ja enimmäkseen raunioituneelta”. Niinpä se piti nyt saada sauvolaisvaroin kuntoon. Kyseessä on vanhin tunnettu asiakirja, jossa Sauvo mainitaan nimeltä. Seurakunta oli luonnollisesti toiminut jo pidemmän aikaa, koska kirkkoherralla oli maaomaisuutta lahjoitettavaksi. Asiakirja on päivätty ”vuonna 1335 pyhän Henrikin, piispan ja marttyyrin, juhlapäivänä”. Nykyään kalenterissamme Henrikin muistopäivä on 19. tammikuuta, Henrikin nimipäivänä, mutta keskiajalla sitä vietettiin Suomessa 20. tammikuuta. Tätä päivää voikin pitää Sauvon epävirallisena syntymäpäivänä.
Juhlavuoden kunniaksi Sauvon kunta järjestää paljon erilaista toimintaa ja tapahtumia ympäri vuoden. Tapahtumista tiedotamme Sauvon kunnan verkkosivuilla Tapahtumat – Sauvon kunnan kotisivut, sosiaalisessa mediassa Sauvo somessa – Sauvon kunnan kotisivut sekä Sauvon yrittäjien Sauvo Palvee -sivustolla Tapahtumat – Sauvo Palvelee.
Tutustu historiallisiin nähtävyyksiin täältä
Merkkejä esihistoriasta
Sauvon asutushistoria juontaa luonnollisesti paljon kauemmas kuin sen kirjoitettu historia. Ei ole tiedossa, milloin aluetta ensi kertaa kutsuttiin nimellä Sauvo, mutta varhaisimmat merkit asutuksesta löytyvät jo kivikaudelta (n. 8000-1500 eKr.). Tuolta aikakaudelta on tehty useita esine- ja asuinpaikkojen löytöjä. Samoin merkkejä asutuksesta on löydetty pronssikaudelta (n. 1500-500 eKr.) sekä rautakaudelta (n. 500 eKr. -1200 jKr.). Näistä ajoista kertovat esimerkiksi kuppikivi Timperin alueella sekä Salmen kylässä sijaitseva Lautkankareen linnavuori, jonka läheisyydestä Vähä-Mäkipäästä löytyy myöskin merkitty kuppikivi. Linnavuori erottuu selkeästi maastosta Korvalantien vieressä ja se on yksi Suomen vanhimmista muinaislinnoista.
Keskiaikainen kivikirkko
Keskiajalla Suomi siirtyi kristinuskon ja Ruotsin valtakunnan valtapiiriin. Ensimmäisen komeana muistomerkkinä seisoo Kirkonkylässä Sauvon kivikirkko, joka on valmistunut vuonna 1472. Sitä on edeltänyt vähintään yksi, ellei useampikin puukirkko. Ensimmäinen nimeltä tunnettu Sauvon kirkkoherra oli Ascerus (Asser), joka lahjoitti v. 1335 Korpelan kylässä sijainneen maatilansa Turun tuomiokirkolle. Sauvon pyhälle Klemensille omistettu kirkko on kokenut luonnollisesti monia muutoksia, mutta sen maalaukset ja osa esineistöä on edelleen keskiaikaisia. Kirkon suuren koon vuoksi päädyttiin 1600-luvun puolivälissä sijoittamaan saarnastuoli keskelle kirkkoa, minkä vuoksi eturivin penkeissä on tehty hyvin harvinainen ratkaisu. Penkit ovat näet kaksipuolisia niin, että saarnan ajaksi on mahdollista kääntyä kasvot kohti saarnastuolia selin alttariin. Muita erikoisuuksia ovat 1600-luvulta kastemaljaa ympäröivä aitaus sekä parvien kirkon pitkää historiaa kuvaavat henkilökuvat.
Sauvon kirkko. Valokuva: Päivi Inkinen.
Aateliskartanoita
Sauvossa on runsaasti vanhoja aateliskartanoita, joista monen juuret yltävät keskiajalle asti. Tätä poikkeuksellisen suurta aateliskeskittymää on selitetty kansantarinoidenkin keinoin. Kerrotaan näet, että kun aikanaan Ruotsissa aatelia alkoi olla liiaksi asti pisti Piru ylimääräiset säkkiin ja lähti kuljettamaan kohti itää. Sauvon yläpuolella täysi säkki kuitenkin repesi ja aateliset putosivat kaikki Sauvoon. Joka tapauksessa Sauvossa on useita vanhoja kartanoita, jotka ovat kaikki yksityiskoteja. Näistä rakennuksena vanhin on Karunan kartano, joka on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1566. Muita maininnan arvoisia kartanoita ovat Kärkkisten, Kärkniemen, Päisterpään, Ruonan, Saustilan, Steningen ja Tapilan kartanot. Muistona aatelin mahdista ovat myös Sauvon kirkon seiniä koristavat, pääosin 1600-luvulta olevat komeat hautajaisvaakunat.
Kaarle-herttuan maihinnousu
Sauvo on pariin otteeseen ollut valtakunnan kohtaloita määrittävien tapahtumien näyttämönä. Näin esimerkiksi vuonna 1599, kun Ruotsissa käytiin sisällissotaa kuningas Sigismundin ja tämän sedän Kaarle-herttuan välillä. Sigismund hallitsi sekä Puolaa että Ruotsia, mutta hänen setänsä sai väen yllytettyä katolista veljenpoikaansa vastaan. Suomen aatelisto oli kuitenkin pääosin uskollinen Sigismundille. Vallatakseen Suomen Kaarle teki Tapilan kartanosta kotoisin olleen aatelismiehen neuvosta maihinnousun Kärkniemen kartanon rantaan, josta sitten eteni eteenpäin saavuttaen Marttilassa ratkaisevan voiton Sigismundin tukijoista ja kohosi sittemmin Ruotsin kuninkaaksi nimellä Kaarle IX. Kaarlen käyttämää vesireittiä ja Kärkniemen nykyistä kartanoa voi ihailla Rantolan sillalta käsin.
Rantolan silta. Kuva: Päivi Inkinen.
Carunan alkulähteillä
Samaisen sillan pohjoispuolella sijaitsevat entiset sähkölaitoksen rakennukset. 1910-luvun alussa näet Kärkniemen kartanon Otto Rotkirch, Kärkkisten kartanon Wäinö Sovelius sekä Karunan kartanon Eliel Blomqvist alkoivat puuhata sähkölaitosta, josta Sauvon Tapilan, Raitniemen sekä Saustilan isäntien mukaantulon myötä syntyi Karunan-Sauvon Sähköosakeyhtiö. Vuonna 1912 valmistui Kasklahden kylän Rantolan tilan maille pieni höyryllä toimiva sähkölaitos. Nopeasti sähkön kysyntä kasvoi, ja sähkölaitoksen tuotantokapasiteetti jäi turhan pieneksi ja ajoittain tapahtui koneiston ylikuormittumista. Vuonna 1914 rakennettiin Tarvasjoelle Juvan koskeen uusi voimalaitos, jolloin yhtiön nimeksi tuli Lounais-Suomen Sähkö-osakeyhtiö. Vuonna 1916 Rantolan sähkölaitos lakkautettiin ja myytiin vuonna 1918 Rantolan meijerille. Yhdessä näistä rakennuksista toimii kesäisin paikallisen taiteilijayhdistys Sauvon Käsien taidenäyttely.
Vaikka sähköyhtiö siirtyi pois Karunan rantamilta on tuolla sähkölaitoksella vaikutuksensa myös tässä ajassa. Vuonna 1995 Lounais-Suomen Sähköstä tuli Länsivoima, joka fuusioitui vuonna 2000 Fortumin kanssa. Kun Fortum vuonna 2014 luopui sähkönsiirtoliiketoiminnasta, perustettiin tätä varten uusi yhtiö, joka otti nimen Caruna kunnioittaakseen yhtiön karunalaisia juuria.
Sauvon Käsien kesänäyttelypaikkana toimii entinen Rantolan meijerin rakennus. Kuva: Päivi Inkinen.
Karuna – kappeliseurakunnasta kunnaksi
Aatelisto löytyy myös Sauvon toisen kirkon taustalta. 1600-luvun jälkipuoliskolla Karunan kartanon isäntä Arvid Horn halusi avioitua leskeksi jääneen serkkunsa kanssa. Koska tähän tarvittava kirkon erityislupa eteni varsin hitaasti, otti Horn ohjat omiin käsiinsä, kaappasi papin ja piti tätä vankeudessa, kunnes tämä suostui vihkimään serkukset. Tästä seurasi avioparin erottaminen joksikin aikaa ehtoollisyhteydestä, sekä tuohon aikaan tärkeän statussymbolin, oman penkkipaikan menettäminen Sauvon kirkossa. Tarinan mukaan Horn rakensi Karunan kartanon maille puukirkon hyvittääkseen tekonsa. 1680-luvulla valmistuneen puukirkon rakennuttamiseen osallistuivat muutkin kulmakunnan kartanot ja kirkosta tuli uuden Karunan kappeliseurakunnan pyhäkkö. Karunan kartanon isäntä sai kuitenkin 1800-luvulle asti valita Karunan kappeliseurakunnan kappalaisen.
Vuonna 1869 Karunan kappeliseurakunnasta muodostettiin itsenäinen kunta, uudelleen Sauvoon se liitettiin vuonna 1969. Nykyinen Karunan seurakuntakoti, joka sijaitsee kirkolle vievän tien varrella on rakennettu Karunan kuntatuvaksi vuonna 1877. Siellä pidettiin kunnan kokoukset. Vuonna 1893 rakennuksessa aloittanut ruotsinkielinen kansakoulu aiheutti sen, että vuonna 1902 Karunan kuntakokous teki hyvin edistyksellisen päätöksen. Koska kokouksissa harjoitettu tupakointi tuotti haittaa oppilaille pilaamalla sisäilman kokouksia seuranneiksikin päiviksi päätettiin, että Karunan kuntakokoukset ovat savuttomia tilaisuuksia. Kyseessä saattoi olla ensimmäinen, tai ainakin yksi ensimmäisiä, savuttomia kunnantaloja maassamme.
Karunan seurakuntakoti. Kuva: Paimion seurakunta.
Vuonna 1910 valmistui Karunaan uusi, Josef Stenbäckin suunnittelema kansallisromanttinen harmaasta graniitista valmistunut kirkko. Vuonna 1912 siirrettiin vanha puukirkko Helsinkiin Seurasaaren ulkomuseoon. Kirkon vanhalle paikalle Karunan hautausmaan vanhalle puolelle on pystytetty muistomerkki. Muistomerkin läheisyydessä vanhaa rakennuskantaa edustavat Karunan kartanon isännän Johan Olivecreutzin hautamausoleumi 1800-luvun alusta sekä ruumishuone 1840-luvulta. Nykyinen Karunan kirkko kohoaa vaikuttavana kalliolla meren rannalla.
Karunan kirkko. Kuva: Päivi Inkinen.
Suomen sodan meritaistelut
Kyseiseen kallioon on kiinnitetty myös muistolaatat kahdesta Sauvon ja Karunan vesillä tapahtuneesta taistelusta, Tallholmenin taistelusta 21.7.1808 ja Sandön taistelusta 2.8.1808. Taistelut liittyivät Suomen sotaan, jossa Venäjän keisarikunta valloitti Suomen alueen Ruotsilta. Venäjä hallitsi jo tässä kohtaa mannermaata, mutta Ruotsin vahva laivasto oli estänyt venäläisiä laivoja pääsemästä Saaristomerelle, minkä vuoksi Ruotsin oli vielä mahdollista yrittää vallata maitaan takaisin maihinnousulla. Venäjä oli kuitenkin Viaporin eli Suomenlinnan valtauksessa saanut haltuunsa Ruotsin laivaston saaristoaluksia. Niillä he kiersivät Kemiön saaren pohjoispuolitse Saaristomerelle. Kaksi edellä mainittua taistelua olivat Ruotsin viimeinen yritys estää tämä. Tappio Sandössä varmisti kuitenkin Venäjän pääsyn Saaristomerelle ja siten Ruotsin maihinnousuhaaveiden murenemisen.
Maalun näköalatorni
Karunan alueelta löytyy vielä yksi sotahistoriaan liittyvä kohde. Maalun kylässä sijaitsee näköalatorni, joka on rakennettu sodanaikaisen ilmavalvontatornin paikalle osapuilleen yhtä korkeaksi. 29. tammikuuta 1940 lotta Sally Oksanen Lemmisten kylästä havaitsi Neuvostoliiton pommikoneet. Hän soitti hälytyksen Turkuun, mutta siellä ei jostain syystä uskottu Oksasta. Ilmeisesti ajateltiin, ettei ollut mahdollista vihollisen päästä niin pitkälle siten, että vasta Karunassa koneet olisi huomattu. Tuloksena oli talvisodan tuhoisin pommitus Turussa, joka on tunnettu nimillä Postitalon pommitus sekä Yllätysmaanantai. Koska ilmahälytystä ei annettu ajoissa kuolonuhreja tuli useita, yhteensä 36, joista postitalon luona 29. Määrä on huomattava, sillä koko talvisodan aikana pommituksiin menehtyi Turussa yhteensä 53 henkeä. Oksanen kutsuttiin sotaoikeuteen todistamaan siitä, kuinka hänen hälytyksensä oli jätetty huomiotta, mutta ennen oikeudenkäyntiä virheen tehnyt sotilas riisti hengen itseltään.
Maalun näköalatorni. Kuva: Päivi Inkinen.
Sauvon kylät
Sauvossa on useita viehättäviä kyliä, joissa on säilynyt vanhaa rakennuskantaa. Erityisesti Sauvon keskustassa eli Kirkonkylässä voi havaita tästä useita esimerkkejä, myös Sauvoon pohjoisesta ajettaessa kallioleikkauksen molemmin puolin näkyvä Kavalon kylä muodostaa viehättävän portin Sauvoon saapuville. Sauvontie kulkeekin kylän läpi samaa linjausta kuin se piirtyi jo 1700-luvun isojakokartassa. Nykyään aamiaismajoituspaikkana toimiva Vinter on ikivanha kantatila, jonka juuret juontavat ainakin keskiajan lopulle. Sen yhteydessä toimi 1900-luvun alkupuolella meijeri, joka oli rakennettu tilan kivinavetasta sekä läheisestä Lautkankareen kylästä siirretystä toisesta kivinavetasta. Nykyään entinen meijerirakennus toimii Sauvon kirjastona. Puutalojen ja kivikirkon lisäksi Kirkonkylän vanhemmasta rakennuskannasta huomionarvoisia ovat funktionalismia edustavat Erkki Huttusen suunnittelema, entinen Osuuskauppa Aitan rakennus vuodelta 1933 sekä Erik Bryggmanin suunnittelema entinen apteekin rakennus vuodelta 1935.
Sauvon kirjasto. Valokuva: Manuel Sein.
Vahtisen kylän alueella Kirkonkylän ja Kavalon välissä sijaitsee Sauvon hallinnon sekä kulttuurin keskus. Kunnanviraston vieressä näet sijaitsevat sekä Vahtisten tilan vanhaan päärakennukseen sijoitettu kotiseutumuseo, jonka pihapiiriin on siirretty pari rakennusta muista osista pitäjää, että myös mäen laella sijainneeseen entiseen Sauvon ensimmäiseen kansakouluun 1880-luvulta sijoitettu kesäteatterilava ja koulurakennuksen sisätiloissa oleva näyttämö, joissa vuonna 1988 perustettu Sauvon Elävän Kulttuurin Seura eli SELKU huolehtii paikkakunnan laadukkaasta teatteritoiminnasta.
Sauvon museo. Kuva: Päivi Inkinen.
Vahtisten vanha koulu toimii nykyisin SELKUn näyttämönä.
Voisi sanoa, että Sauvossa historia kurkistaa liki jokaisen nurkan takaa, kun sitä osaa vain oikein silmin tarkastella. Muutoin ei oikein voisi ollakaan, onhan täällä asuttu jo monen monta vuosisataa, jopa vuosituhansia. Täällä ei kuitenkaan olla koskaan jämähdetty paikalleen, vaan rohkeasti tehty ja kokeiltu uutta. Niinpä Kirkonkylän vanhemmissa rakennuksissa on ollut jos jonkinlaista yritystoimintaa, kuten leipomoita ja limonaditehtaita. Sauvo kulkee kohti tulevia vuosisatoja kuten ennenkin, historiastaan ylpeänä ja tulevaisuutta pelkäämättömänä.
Tekstin on kirjoittanut paikallinen kulttuurihistorioitsija FM Ossi Tammisto. Ossi pitää blogia Kirkkohistorian kahinaa – Tarinoita kirkkohistorian lehdiltä.
Valokuva: Elli Sainio
